Valtakunnalliseksi väyläksi jo 1200-luvulla kehittynyttä Hämeen Härkätietä vaelsivat munkit, kauppamiehet, pyhiinvaeltajat sekä ratsu- ja sotamiehet Turusta Hämeenlinnaan poiketen haukkaamaan ja kostuttamaan kurkkuaan Tarvasjoen Killalan kylän majatalossa eli killassa, jota munkkijärjestöt ylläpitivät.
Tarvasjoen myöhemmän historian merkittävä paikka on Juvan (kuninkaan) kartano, joka voidaan sanoa olevan koko Härkätien varren kiinnostavimpia lajissaan. Vuonna 1556 sen osti Kustaa Vaasa. Kuningasta lienee houkutellut kartanon omistama Turun läänin mahtavin vesiputous, Juvankoski. Kosket olivat tuolloin äärettömän arvokasta omaisuutta, olivathan ne välttämättömiä myllyjen pyörityksessä ja tuottoisia kalapaikkoja. Kartanon kuuluisia poikia ovat mm. luutnantti Otto Magnus Rehbinder ja kenraali Gustaf Mauritz Armfelt. Koskessa toimii tänäkin päivä voimalaitos. (Hämeen Härkätien matkailuopas, 1992).
Paikka Varsinais-Suomen sydämessä
Kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön Paimion- ja Tarvasjoen laaksoihin on syntynyt nykyinen Tarvasjoen kunta, jonka asutus sulautuu luontevasti varsinaissuomalaiseen jokimaisemaan. Läpi nykyaikaisen Tarvasjoen mutkitteleva Hämeen Härkätie kertoo alueen keskeisyydestä jo keskiajalla. Sen kiistattomuutta tänä päivänä osoittavat lyhyet välimatkat ja hyvät liikenneyhteydet Etelä-Suomen tärkeisiin keskuksiin.
Tarvasjoki sijaitsee varsinaissuomalaisen vilja-aitan sydämessä ja on yleismaisemaltaan tasaista viljelymaata, johon vaihtelua ja elävyyttä antavat omissa uomissaan polveilevat Paimionjoki ja kunnalle nimensä antanut Tarvasjoki. Nimen alkuperä juontuu todennäköisesti aina eräkaudelle asti: hirvieläinten pyyntiin viittaava ”tarvas” on alun perin tarkoittanut villihärkää ja myöhemmin metsäkaurista.
Maanviljely on täällä ollut luonnollinen kehityksen edelläkävijä aina Kustaa Vaasan ajoista lähtien. Silloin kruunun yhdeksi mallitilaksi rakennettiin Tarvasjoelle Juvan kuninkaankartano, josta kehittyi merkittävä historiallinen keskus: se on ollut Pietari Brahen omistuksessa ja siellä syntyi vuonna 1757 Kustaa Mauri Armfelt rakennuksessa, joka on edelleen käytössä.
Tarvasjoki on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1869 lähtien, mutta sen asutus on luonnollista jatkoa alueelle jo 1300 –luvulla juurtuneelle pysyvälle asutukselle. Metsäisille saarekkeille rakennetut uudetkin asuinalueet ovat harmoninen osa vanhoja kylämiljöitä ja ikiaikaista joki- ja peltomaisemaa. Tarvasjoki on halunnut modernissa kehityksessäänkin kunnioittaa valtakunnallisesti merkittäväksi luonnehdittua kulttuuriympäristöään.
Historia ja nykyaika elävät täällä sulavasti rinnakkain. Kehitys ei ole peittänyt alleen historiallista Hämeen Härkätietä, joka nykyajan vaatimusten mukaan päällystettynä jatkaa omaa yli tuhatvuotista kulkuaan läpi Tarvasjoen.
Vuonna 1779 valmistunut kaunis puukirkko on jo kolmas samalle paikalle rakennettu kirkko, joka on palvellut tarvasjokelaisia sukupolvesta toiseen arvokkaana ja läheisenä. Kotiseutumuseossa kirkon vieressä voi käydä tutustumassa entisajan elämään ja tarvekaluihin.
Edullinen sijainti on luonut hyvät edellytykset sekä Tarvasjoen asutuksen että elinkeinoelämän kehitykselle. Täältä on lyhyt työmatka talousalueen suuriin keskuksiin ja teollisuustuotteet ovat 10-tien varrella itse asiassa jo matkalla maanteitse eri puolille maata tai Turun satamaan, rautatieasemalle ja lentokentälle.
| 
