TARVASJOKI -Historiallisella Hämeen Härkätiellä Tuu, tuu tupakkirulla Mistä tiesit tänne tulla? Tulin pitkin turuntietä hämäläisten härkätietä. Tarvasjoen tienoot ovat esihistoriallisena aikana kenties olleet Varsinais-suomalaisten erämaita ja seudun vanhat kulkuväylät erämiesten vakituisia reittejä pyyntimailleen. Pitäjässä tunnetaan myös runsaasti munkki-sanaan viittaavia paikannimiä, jotka viittaavat Härkätietä pitkin vaeltaneisiin munkkeihin ja pyhiinvaeltajiin. Vanhin Tarvasjokea koskeva kirjallinen maininta tunnetaan Turun tuomiokirkon kopiokirjasta vuodelta 1316. Tuolloin piispa myi uudisasutusalueella sijaitsevia, Tarvasjoelle paikannettuja tiloja turkulaiselle porvari Hartmanille. Tältä ajalta on peräisin myös Herrasmannin maatila, jossa nykyisin järjestetään maatilamatkailuun sekä leiri- ja retkitoimintaan liittyviä aktiviteetteja. Paikallinen asutus syntyi kirkon ympärille ja muodostui luontevasti omaksi saarnahuonekunnakseen. Nykyisen, vuonna 1779 rakennetun kirkon sakaristossa säilytetään Paimionjoen rannassa 1400-luvulla sijainneen Tallakappelin Pietá-ryhmän osaa. Tarvasjoen myöhemmän historian merkittävin paikka on Paimionjoen toisella rannalla sijaitseva Juvan kartano, joka muodostui herraskartanoksi, eli rälssisäteriksi viimeistään 1530-luvulla. Juvasta tuli sittemmin kruununvoudin asuinpaikka, jonka alaisuuteen kuului useita nimismiespitäjiä, kuten Marttila. Vuosina 1639 - 80 Juva koki uuden kukoistuksen ollessaan kreivi Pietari Brahen omistuksessa. Ja vuosisata myöhemmin kartanossa syntyi kapteenin poikana yksi Suomen varhaisemman historian mainituimpia miehiä, Ruotsin ja Venäjän armeijoissa kenraalina palvellut Gustaf Mauritz Armfelt vuonna 1757. Nykyisin Armfeltin syntymäkoti on museona. Lisäksi kartanon alueella toimii kahvila, kuttujuustola ja antiikkimyymälä. Tarvasjoen kotiseutumuseossa on Härkätien historiaa esittelevä ”Tuu, tuu, tupakkirulla” -näyttely, joka on osa neljän Härkätie-näyttelyn ketjua. Vierailija pääsee mm. talonpojan mukaan Turkureissulle katsomaan, kuinka halot, viina tai vaikkapa pahnasilppu tekivät kauppansa. Härkätien kulkijoista museolla taivaltavat mm. 1830-luvulla kauhua herättänyt rikollinen Sika-Kyösti, sitkeä ja hyväjalkainen torpan emäntä Miina. (Hämeen Härkätie -matkailulehti 2004) MATKAILUA TARVASJOELLA: Tarvasjoen barokkitorninen kirkko Luonto- ja maisemakohteet Majoittuminen Museot, näyttelyt ja muistomerkit Ruokailu- ja kokoustilat TARVASJOELLA SIJAITSEVAT MATKAILUYRITYKSET: Herrasmanni Juvan Kartano Ruokamatkailutila Yli-Tuomarila MATKAILUN YHTEYSTIEDOT: Tarvasjoen kunnan yhteyshenkilö Hallintojohtaja Jukka Matilainen puh. (02) 4843 722, 050 5224 198 Hämeen Härkätie 623, 21450 Tarvasjoki etunimi.sukunimi@tarvasjoki.fi Härkätien historia eläväksi-Leader+ - hankkeella tehdään tien varren monipuolista ja mielenkiintoista historiaa matkailijoille ja kuntalaisille tunnetuksi. Hanke kestää vuoden 2007 loppuun. Lisätietoja historiallisen tien nykyaikaisista matkailupalveluista: http://www.harkatie.net/ VIHREÄN KOLMION MATKAILUALUE Vihreä Kolmio on vireä, uudistuva, energinen ja viljava matkailualue, joka muodostuu kahdestatoista Loimaan seutukunnan kunnasta sekä Hämeestä lainatusta Ypäjän kunnasta. Aluetta halkovat ikivanha Härkätie ja historiallinen Huovintie. Matkailualue Vihreä Kolmio Matkailutoimisto - infopiste Kauppalankatu 2 A, 32200 Loimaa puh.010 270 3939 Härkätie on myös mainio patikointi- ja pyöräilyreitti. Fillariopas "Härkätietä itään" sisältää tiedon, jonka tarvitset tehdäksesi pyöräretken Härkätietä itään Turusta Hämeenlinnan kautta aina Kouvolaan asti. http://www.visitfinland.com/cycling/fin/index.html Tämän sivun alkuun